Yksi lempivaatteistani on veljeltäni kerjäämä Tommyn huppari. Kun surettaa, on kylmä, tarvitsen jotain lohtua tai muuten vain haluan jotain tärkeää lähelle niin puen sen päälleni. Huppu tietty päähän. Tämän kanssa myös nukahdan jos se muuten ei onnistu.

Soitin tänään P:lle, sille miehellä jota tapailen, jonka kanssa on ollut joku juttu/suhde tms. En osaa selittää asioita hyvin puhelimessa. Mutta nyt tuli sitten jonkinlainen lopun tuntu. Tai väliajan tuntu. Tai joku. Itseeni iskee välillä sellainen aalto jonka aikana tulee suru, sitten olen taas normaali. Aaltoja, olen aina pitänyt järvistä, meristä minulla ei ole kovasti kokemusta, mutta uskon että rakastaisin sitäkin jos saisin olla sen kanssa tekemisissä. Ei aalloissa ole mitään pahaa. Kunhan ei huku. Pitää osata uida.