En erityisemmin pidä kaupassa käynnistä. Erityisen vähän pidän siitä ollessani vähänkään sairas tai väsynyt jolloin ihmisten kanssakäymiseen vaadittavat muurit ja itsehillintä eivät ole parhaimmillaan.

Tänään ensimmäinen vaikeus osui tielle heti sipsihyllyllä. Olin tunnistavinani etäisen tutun seisomassa vierelläni, mutta en voinut olla täysin varma enkä sitä paitsi muista edes kyseisen tytön nimeä. Jotta paljastuisi kuinka ilkeä ihminen olen kerron tässä kaiken totuudenmukaisesti omia ajatuksiani seuraten:

Kävelen kohti sipsihyllyä "Onko toi se Tarun kaveri, hmmm... ainaki sillä on iso perse, onpa se lihonu, ja mikä toi äijä sen kanssa on? Hmmm... taitaa se olla se, ainakin se on yhtä lyhyt." katse siirtyy sipseihin "haluanko mä mitä... joo nacho cheese ballsseja, ne on hyviä, mut sitte jos ottais noita ja sitte dipin, eiiii, kyl nacho cheese ballsseja, mut toisaalta ranch dippi ois hyvää. Mutta mihin mä niitä dippaisin, vähä kestää jos seki pitää päättää, pakko ottaa noita nacho cheese ballseja, syön sit koko pussin, sitä paitsi mä olen kipeä, mä ansaitsen nää. Mä syön koko pussin sipsia vain koska mä voin. JOOO!"

Lähden pois sipsihyllyltä. "Onneks ei ole noin lihava voin syödä koko pussin sipsiä ja suklaata iha millon vaan. Jestas jos ois noin iso perse. Ei kauheeta. Hmmm mitäköhä karkkia mä haluisin. *paljon mietteitä eri karkeista, ja mitä karkkia olen syöny ja kenen kanssa ja kuka tykkää mistäkin ja mitä mä nyt haluisin plääplääplää*" Yllättävän kauan saa kulumaan karkin valitsemiseen. Sitten kun lopulta sain valittua pussin pätkis paloja mukaani seuraksi nacho cheese ballseille, matelin kohti kassaa ja eteeni ehti nainen parin makkarapaketin kanssa, seuranaan mies jolla taas oli matkassa mäyräkoira. xD "että rakastankin sitä kun noi alkoholistit asettuu eteen. Hitto syökö noikaan koskaan oikeaa ruokaa, jeesus mitä porukkaa tässä maassa. Hmmm, oisko mitää lehtiä joita en ois vielä lukeanu ja joita voisin ostaa, ko nyt mulla on varaa." Sillä aikaa kun käänsin pääni hetkeksi kohti lehtihyllyä eteeni kiilasi nuori poika joka oli kädessä olevasta lapusta päätellen käynyt viemässä pulloja. "Vittu että toikin kehtaa, saatana, oikeasti luuleeko se että mä en ole jonossa koska mun katse oli muualla. Mikä sokea se oikein on. Tekis mieli vähä avautua, oikeastaa tekis mieli vetää turpaan, saatana hakata mokoma. Vittu mikä idiootti." Jotta jonokokemukseni olisi täydellinen taakse tulee nainen kuuden Koffin kaljatölkin kanssa. "Aha Koffin tölkkejä, kuusi, tarkkaan laskettu että rahat riittää, taitaa joku olla alkoholisti, haiseekin kaljalle. Joo alkoholisti. Menis hoitoon eikä tulis tänne häiritsemään muita, kun pitää noita senttejä laskea et noikin kaljat saa. Tai ostais ruokaa. En tajua. Ei hitto, nyt alko ahistaa, toi haju. Okei laske kymmeneen. Yksi, kaksi, kolme, neljä, ahistaa edelleen, viisi, kuusi, haisee pahalle, ahistaa, elä ajattele, seitsemän, ahistaa... mun vuoro. Ahistaa. kahdeksan. Neljä euroa, okei tässä tää kaksket. Aivot ei toimi, anna se raha, joo sitte se bonuskortti mitä se kysyy, hymyile, ota rahat, kiitä. kerää tavarat. Sä pääset kohta ulos, ei hätää. Kerää tavarat. Okei joo ne pysyy kädessä. hengitä, hengitä, sä olet kohta kotona, okei voit juosta. joo. kohta kotona, rauhotu, ota avaimet. okei. ovi auki. hissi, alhaalla. ah koti. tuoksuu hyvälle, ruokaa."

The end. Sain ruokaa, ja karkkia ja sipsia. Mutta ahdistaa silti iha vähäsen.