Pitäisi: Käydä kaupassa.

Haluisin: Olla menemättä, josta seuraa kuitenki se että jossakin vaiheessa ko. kauppalakkoa minun olisi pakko hankkia jostain, ruokaa, pesuaineita yms

Pitäisi: Alkaa lukemeen pääsykokeisiin.

Haluisin: Päästä sisään oikeustieteelliseen vain sillä että istun täällä kotona ja katson elokuvia ja mökötän

Pitäisi: Kävellä kaupungille ostamaan piuha joka menee koneesta stereoihin, koska tämä nykyinen on oikea kosketushäiriöinen unelma.

Haluaisin: Että tämä nykyinen toimisi, eikä tarvisi nähdä vaivaa jonkun saakelin piuhan takia.

Pitäisi: Meikata ja lähteä suorittamaan edellä mainittuja toimintoja kaupungille.

Haluisin: Vain istua kotona, lukea kirjoja, maata sängyssä, katsoa elokuvia, näyttää tältä kuin nyt näytän, ilman meikkejä, unohtaa muun maailman.... etc.

 

Tänään on huono päivä. On vain. Äsken oli hetken ihan mukavaa, innostuinkin, mutta sitä kesti vain sen harhaisen hetken jonka jälkeen palasin tähän turtaan olotilaan jossa ainoa tunne on ärtymys ja sekin tulee ilmi äärimmäisenä raivona johtuen etupäässä tuosta kosketushäiriöisestä piuhasta. Tunteet tuntuvat taas tänään olevan kaukana, en tunne surua, ikävää, iloa, mitään, paitsi ajoittain tuota raivoa siitä että musiikki pätkii tuon julmetun piuhan takia. Harkitsen itseni laittamista ja kaupungille lähtemistä. Hymyilemistä elektroniikka kaupassa työskentelevälle pojanklopille joka yleensä antaa alennusta siitä hyvästä, hyvien kuulokkeiden etsimistä ja ostamista sekä kirjastoon menemistä, sen ilmapiiri rauhoittaa jos mikään muu ei rauhoita. Rakastan niitä hyllyjä jotka ovat täynnä kirjoja ja sitä tunnetta että sinne voi hukkua. Sitä ajatusta miten paljon tietoa onkaan niiden hyllyjen välissä, miten paljon jotkin ihmiset ovat uhranneet itseään niihin kirjoihin. Kirjastossa minä viihdyn, Haaveilen että joskus omistaisin sellaisen talon jossa ainakin yhdessä huoneessa olisi hyllymetreittäin pelkkiä kirjoja. Että voisin omassa talossani tuntea samat tunteet kuin kirjastossa. Haluan kirjastohuoneen. .