Vietin tuossa äsken sangen ratkiriemukkaan vartin kontaten lattioitani koska stereoiden kaukosäätimestä oli tipahtanut patteri ja se asetin joka pitää sen siellä. Ne yleensä lentää montakin metriä kun kaukosäädin tipahtaa. Voin kertoa kokemuksena että sängyn sekä sohvan alusta osaa sitten olla pölyinen. Imuroin ne tulevaisuudessa useasti. Aloin tänään uskoa omiin mahdollisuuksiini koulutuksen saralla. En oikeasti ole tyhmä, olen itseasiassa aika fiksu ja minun pitää vain uskoa itseeni, tehdä töitä sekä lukea, lukea ja lukea. Haluan päästä oikeustieteelliseen sisään, oi kuinka haluankaan! Mutta oikeastaan koska nyt sain sen loistavan Englanti idean niin ei vaikuta niin kauhean surulliselta vaikken pääsisikään. Tietenkin haluan sisään, mutta tarkoitan että en vaivu sellaiseen "hyppää alas katolta" -epätoivoon vaikken pääsisikään. Jos siis kävisi niin että pääsykokeet menisivät huonosti ja yliopiston ovet pysyisivät kiinni vielä ensi vuoden aloittaisin hetimitten hakuprosessin Englantiin ja alkaisin korottaa numeroita tai sitten vaihtoehtoisesti alkaisin opiskella kielitestiä varten. Sitten vain hakisin. Haku olisi sitten 2011 tammikuussa. Tuntuu hienolta että on edes jonkinlainen suunnitelman tapainen, vaikkakin siinä on vielä hiomista ja paljon asioita mistä pitää ottaa vielä selvää.